Eron kuuli muutama paikalla vieraillut taho, joista vain yksi oli allekirjoittaneen lisäksi
asiaan vihkiytynyt, hörhön leimaa otsallaan kantava
audiofiili.
Olen vuosia käyttänyt Cardasin maltillisen hintaisia
Cross-kaapeleita. Sama ilmiö tapahtuu teorian mukaan myös kaapelin ja kondensaattorin sisällä. Asiaan
ripittäytyvä voi tavata teesit kokonaisuudessaan valmistajan sivuilta.
Ongelmia vastaan taistellakseen Musical Wirella on
kehitetty teknologia, jota kutsutaan lcdc:ksi (loss current compensation). kokeilu
Musical Wire Cadence Signature -kaiutinkaapelit
Teksti ja kuvat: Jussi Arvio
Kaiuttomat kuparit
Tätä juttua ei pitänyt syntyä. Yritystä luotsaa herra Leonid Kokurin. Musical
Wiren kaapeleleilla kuorrutettu järjestelmäni soi aiempaa paremmin. Näitä olen sirotellut virransyöttöön,. Hänen näkemyksensä puoltavat lokerointia insinöristisen koulukunnan puolelle, joskin yrityksen verkkosivuilta voi poimia mausteeksi pientä mystiikkaakin.
Teesinsä Kokurin perustaa sähköopinmukaiseen,
johtimen sisäiseen särötekijään (loss current) ja muun
muassa siitä aiheutuvaan skin effect -ilmiöön. Kaapelit olivat
näet sivuosassa, kun testiin saapui jotakin aivan
muuta. Kokurinin tavoitteena on siirtää
nämä kaapelin sisällä syntyvät, haitalliset kaiut (loss
current) kuuloalueen ulkopuolelle.
Tuttuja juttuja
Jos asioiden yksinkertaistaminen on joskus vaikeaa,
tällä kertaa se on poikkeuksellisen helppoa. Oletin raken-
50
teeseen liittyvän jonkinlaista passiivikomponentein
toteutettua suodatusta, mutta maahantuojan tietojen
mukaan niin ei olisi.
Jos ymmärsin periaatteen oikein, suunnilleen samasta ilmiöstä puhuu myös kondensaattoreita valmistavan StealthCapin Peter Moncrief verkkosivuillaan.
Hänen jumppasaliesimerkissään akustiikka värittää ja
vaikeuttaa kahden sen eri päädyissä olevan henkilön
keskustelua, koska ääni heijastelee pinnoista. Vaan kuinka kävikään?
KAAPELEIDEN roolia voidaan lähestyä monesta suunnasta. Yksi
tällainen on Venäjällä vuonna 2008 perustettu Musical Wire. Mukaan mahtuu myyttejä, uskomuksia, salatieteitä sekä mittareiden lahjomatonta vinoviivaa tieteille alisteisista sakasteista.
Markkinoilla on tilaa tuoreillekin tulokkaille. Mitä lyhenne tarkkaan ottaen pitää sisällään, on valmistajan salaisuus
Hyvä kaapeli
kuljettaa signaalin yleisen käsityksen mukaan eheästi, muuttumattomana. Liittimien laadussa tai työn
jäljessä ei ole nokan koputtamista. Johtimena käytetyn kuparin
arvoiksi annetaan OCC 6N
(99,9999 %). Kun
olin viimein purkanut tuntoni
muistiolle, kiinnitin huomiota
muutamiin seikkoihin. Muut arvot voi lukaista suoraan valmistajan sivuilta.
Matka ja päämäärä
Audiokaapelin rooli on periaatteessa
yksinkertainen: signaalin välittäminen paikasta A paikkaan B. Tämän ansiosta tuntui, kuin suoraan viivaan asettunut Acapella-ryhmä
olisi ilmestynyt porrastetummin
esille, ikään kuin U-muotoon.
Cardasin ässänä taas on joissakin
tilanteissa suoraviivaisempi tulkinta.
Tilasta kumpuavat nyanssit ilmenevät,
mutta niiden painotus on maltillisempaa.
Lievä räkäisyys on enemmän rock. Kaapeleilla on
merkitty asennussuunta.
Kaiutinkaapelin eristeenä toimivat polyeteeni, pvc sekä paperi. Lisääntynyt
syvyysakselin selkeys nosti sivuille
miksattuja vokaaliosuuksia puoli
askelta eteen, taakse miksattuja
saman verran perälle. Siitä huolimatta, että tieto lisää joskus
tuskaa.
info
Musical Wire Cadence Signature
Hinta:
1830 ?/pari
Lisätietoja: musicalwire.com
Maahantuoja: Stars&Stripes
Puhelin:
02-277 8950
Lisätietoja:
www.starsandstripes.fi
Testissä käytetty referenssilaitteisto:
Kaiuttimet:
Harbeth Super 5HL ja Audio Space AS 3/5A
Vahvistin:
Mastersound Evolution 845 Reference
Quad 44- ja 405-2 -vahvistimet (entisöidyt)
Cd?soitin:
Dynastation 2 -cd-soitin,
Lindemann USB 24-192 dac
Kaapelit:
Cardas Cross väli-, kaiutin- ja virtajohdot
Muuta:
EMT 930st -levysoitin,
TSD15 -sfl-rasia, 139b -st-riaa
51. Mutta eipäs hätäillä.
Kokurinin touvit ovat ulkoisesti vakuuttavat. Aika ajoin on
kuitenkin virkistävää ja terapeuttistakin altistaa itsensä siihen roihuavaan tuleen ja tappuraan, jota
vapaa mielipide ja omakohtainen
kokemus ruokkivat palstalla jos toisellakin.
Tässä välissä on vielä mainittava, etten
tiennyt kaapeleiden hintaa testin alussa.
Päätin selvittää sen vasta, kun olin havainnoissani riittävän pitkällä.
Ai, että ostinko ne itselleni. Asiansa ne
ovat hoitaneet mallikkaasti.
Laadukas rakenne
Kun olin suoriutunut muiden testiin tulleiden komponenttien kasautuneista testirupeamista, päätin keskittyä Musical Wire -kaapeleihin omassa setissäni. Kaiutinkaapeleiden haarukkaliittimet antoivat
hyvän kontaktin, eikä pinta menettänyt
kultaustaan kovemmassakaan rallissa.
Sama laadun leima on rca-liittimissä
ja virtakaapeleissa. Molemmissa on taitavasti miksattuja,
syvyys- ja leveyssuunnassa ilmeneviä yksityiskohtia, jotka olen toki tiedostanut aiemminkin. Ääni oli
orgaaninen ja soljuva, jos lopputulosta kuvailisi lyhyesti laatusanoin.
Tutussa turva
En ole testannut kaikkia maailman kaapeleita. Mustan
punoksen ja kultaisen metallivärin arvokkuus
pysyvät hyvän maun puolella.
Taipuisuudeltaan keskinkertaisina ja painoltaan
kohtuullisina ne asettuivat tarvittaviin mutkiin ja
kiemuroihin ilman suurempia vääntöjä. Koska
muu laitteistoni ei ole sieltä iskevimmästä päästä, Cardas Crosseilla on selvät hetkensä vaikkapa Ali
Farka Tourén kaltaisella, afropainotteisella rootsosastolla.
Siirtymä hyvin tuotettuun klassiseen oli
MW:llä nannaa. Esimerkiksi vokaaliosuuksilla äänen luontainen lämpö ja voima ilmenivät aiempaa paremmin. Riittää
tässä vaiheessa, että totean ilmiöiden olleen toistettavissa. Kyllä. Nyt ne irtosivat taustastaan
aiempaa paremmin.
Lisäksi tila muodostui entistä
muodokkaammaksi. Paremmin. Jousiston tiukkuus säilyi, mutta musiikissa korostui suolen
ja metallin sijaan puu ja iho. En, koska saitana miehenä pärjään yhä edelleen tuttujen, turvallisten remmieni kanssa. Itsesuggestion ja plaseboefektin osuutta ei kaikilta osin voi sulkea pois.
Tätä testiä tehdessäni luotin ainoastaan omiin korviini, jotka vielä toistaiseksi ovat tarjonneet riittävän
luotettavaa dataa.
Musical Wiren käsittelyssä esitysten luonne muuttui
aiempaa rauhallisemmaksi. Perinteisen
trion, eli kapasitanssin, induktanssin ja resistanssin
suhteella ei kuitenkaan selitetä kaikkea sitä, mitä
toisinkuulijat värikkäin sanakääntein kokevat korvillaan.
Selityksiä on kaiveltu sähköopin ja fysiikan ohella
psykoakustiikan puolelta. Vekslaaminen takaisin omiin kaapeleihin paljasti lievää kovasävyisyyttä ja
terävyyttä, jota en ollut aiemmin tiedostanut.
Lauluyhtye Rajattoman Out of Bounds ja Club for Fiven You´re the Voice -levyt olivat omiaan tuomaan havainnot esiin. kokeilu
välikaapeleiksi sekä kaiuttimille